Kirjoittajan arkistot: Kari Kajander

Kesäkauden päättäjäiset

Perinteiset kesäkauden päättäjäiset 13.09.2014, lauantaina.

Rantaongintakilpailu klo 10 alkaen tutuilla sarjoilla.

Soppajuhla majalla klo 19.00 alkaen.
– Lohisoppa Kyläkunnan jäsenille (muille maksullinen)
– arpajaiset
– tanssia n. klo 21.00 lähtien, kun soppa on syöty.

Tervetuloa osallistumaan!

Kaunissaaren kyläkunta ry

Kymen Veden tiedote

Kaunissaaren talousvettä ei tarvitse enää keittää

Kaunissaaren alueelle maanantaina 11.8.2014 annettu ruoka‐ ja juomaveden keittokehotus ei ole enää voimassa. Keittokehotus annettiin veden epäillyn saastumisen vuoksi.
Kaunissaaren kaivosta torstaina 7.8.2014 otetusta näytteestä löytyi pieniä määriä koliformisia bakteereja. Saastumisepäilyn vuoksi käynnistettiin veden klooraus tiistaina 12.8.2014.
Maanantaina 18.8.2014 Kaunissaaren kaivoista ja verkostosta otetuista uusintanäytteistä ei löytynyt enää merkkejä saastumisesta.
Kaunissaaren alueen verkostovesi on jälleen juomakelpoista, eikä sitä enää tarvitse keittää. Vettä on koko ajan voinut käyttää peseytymiseen normaalisti. Vedessä ilmenevä sameus poistuu juoksuttamalla.
Kymen Vesi Oy pahoittelee tilanteesta asiakkailleen aiheutunutta haittaa.
Asiasta tiedotetaan myös Kymen Vesi Oy:n internetsivuilla www.kymenvesi.fi. Lisätietoja antaa: Päivi Kallio tuotantopäällikkö Kymen Vesi Oy

p. 040 6352754 paivi.kallio@kymenvesi.fi

 

KYMEN VEDEN TIEDOTE

Kaunissaaren verkostovedestä on löytynyt alustavien tulosten perusteella koliformisia bakteereja

Kymen Vesi Oy:n Kaunissaaren kaivoista tiistaina 7.8.2014 otetuista näytteistä on alustavien tulosten perusteella löytynyt pieniä määriä koliformisia bakteereja.
Veden saastumisen varalta kaikki ruoka‐ ja juomavesi on keitettävä. Riittävä veden keittoaika on 5–10 min.
– Keitä kaikki juotavaksi tai ruuanlaittoon tarkoitettu vesi.
– Muista keittää myös mehun laimennukseen käytettävä vesi.
– Mikäli vesi kiehuu ja tulee keitetyksi ruuanlaiton yhteydessä, ei sitä tarvitse etukäteen erikseen keittää.
– Kahvinkeittimissä tai vedenkeittimissä vesi ei kiehu riittävän kuumaksi
– Muistathan, että myöskään jääkuutioita ei saa tehdä keittämättömästä vedestä.
– Huuhtele vihannekset ja salaatit keitetyllä, jäähdytetyllä vedellä.
– Talousvesiverkostoon liitettyjä juoma-automaatteja ei saa käyttää.
Peseytymisvetenä, siivouspesuvetenä, pyykinpesuvetenä ja koneellisessa astioiden pesussa keittämätöntä vettä voi käyttää normaalisti, ellei siinä ole poikkeavaa väriä tai hajua. Käsin pestävät astiat tulee huuhdella lopuksi keitetyllä vedellä. Käsienpesua suositellaan tehostettavaksi desinfioivalla käsihuuhteella.
Varotoimenpiteenä alustavien tulosten johdosta käynnistetään veden klooraus tiistaina 12.8.2012. Tavanomaista suurempi klooripitoisuus voi irrottaa verkostosta sakkoja. Herkkäihoisille kloori voi aiheuttaa samantyyppisiä iho- ja silmäoireita kuin kloorattu uimavesi. Vedestä kloori poistuu keittämällä.
Talousveden keittokehotus on voimassa toistaiseksi. Keittokehotuksen purkamisesta tiedotetaan erikseen.
Asiasta tiedotetaan myös Kymen Vesi Oy:n internetsivuilla www.kymenvesi.fi.
Lisätietoja antavat:
Mirva Lahtela                                                                  Päivi Kallio
terveystarkastaja                                                            tuotantopäällikkö
Kotkan kaupunki                                                            Kymen Vesi Oy
p.044 702 4807                                                              p. 040 6352754
mirva.lahtela@kotka.fi                                                  paivi.kallio@kymenvesi.fi

Kymen Veden tiedote

Kaunissaaren verkostovedestä on löytynyt alustavien tulosten perusteella koliformisia bakteereja
Kymen Vesi Oy:n Kaunissaaren kaivosta tiistaina 8.7.2014 otetusta näytteestä on alustavien tulosten perusteella löytynyt pieniä määriä koliformisia bakteereja. Kaunissaaren majalta otetussa näytteessä ei ole havaittu koliformisia bakteereja.
Veden saastumisen varalta kaikki ruoka‐ ja juomavesi on keitettävä. Riittävä veden keittoaika on 5–10 min.
– Keitä kaikki juotavaksi tai ruuanlaittoon tarkoitettu vesi.
– Muista keittää myös mehun laimennukseen käytettävä vesi.
– Mikäli vesi kiehuu ja tulee keitetyksi ruuanlaiton yhteydessä, ei sitä tarvitse etukäteen erikseen keittää.
– Kahvinkeittimissä tai vedenkeittimissä vesi ei kiehu riittävän kuumaksi
– Muistathan, että myöskään jääkuutioita ei saa tehdä keittämättömästä vedestä.
– Huuhtele vihannekset ja salaatit keitetyllä, jäähdytetyllä vedellä.
– Talousvesiverkostoon liitettyjä juoma-automaatteja ei saa käyttää.
Peseytymisvetenä, siivouspesuvetenä, pyykinpesuvetenä ja koneellisessa astioiden pesussa keittämätöntä vettä voi käyttää normaalisti, ellei siinä ole poikkeavaa väriä tai hajua. Käsin pestävät astiat tulee huuhdella lopuksi keitetyllä vedellä. Käsienpesua suositellaan tehostettavaksi desinfioivalla käsihuuhteella.
Varotoimenpiteenä alustavien tulosten johdosta on käynnistetty keskiviikkona iltapäivällä 9.7.2014 vesijohtoverkoston klooraus. Tavanomaista suurempi klooripitoisuus voi irrottaa verkostosta sakkoja. Herkkäihoisille kloori voi aiheuttaa samantyyppisiä iho- ja silmäoireita kuin kloorattu uimavesi. Vedestä kloori poistuu keittämällä.
Kaivo tyhjennetään ja puhdistetaan maanantaina 14.7.2014. Puhdistustyöt saattavat aiheuttaa vesikatkoksia ja veden värjäytymistä.
Asiasta annetaan uusi tiedote perjantaina 18.7.2014. Uusi tiedote julkaistaan Kaunissaaren ilmoitustaululla.
Talousveden keittokehotus on voimassa toistaiseksi. Keittokehotuksen purkamisesta tiedotetaan erikseen.
Asiasta tiedotetaan myös Kymen Vesi Oy:n internetsivuilla www.kymenvesi.fi.
Lisätietoja antavat:
Jenny Holm                                         Kaisu Albeni
vs. ympäristöterveyssuunnittelija    käyttöpäällikkö
Kotkan kaupunki                                Kymen Vesi Oy
p. 040 726 4163                                  p. 040 7618738
jenny.holm@kotka.fi                          kaisu.albeni@kymenvesi.fi

Kymen Veden tiedote Kaunissaaren verkostovedestä

Kaunissaaren verkostoveden kokonaispesäkeluku on laskenut

Tiistaina 17.6.2014 Kaunissaaren kaivosta ja verkostosta otetuissa uusintanäytteissä kokonaispesäkeluku oli normaalilla tasolla.

Maanantaina 4.6.2014 otetussa näytteessä Kaunissaaren verkostoveden kokonais-pesäkeluku oli kohonnut. Pesäkeluvulla ei ole talousvesiasetuksessa (461/2000) annettu erillistä raja-arvoa, vaan sen osalta on määritetty, että pesäkeluvun määrässä ei saisi olla epätavallisia muutoksia. Kokonaispesäkeluvun laskemiseksi verkostoveden klooraus käynnistettiin tiistaina 10.6.2014. Talousveden klooraus on lopetettu sunnuntaina 15.6.2014.

Vesijohtoveden klooraus on lopetettu, mutta kloorin hajua ja makua voi edelleen havaita vesijohtovedessä. Tarvittaessa kloorin hajua ja makua voi vähentää keittämällä tai seisottamalla vettä astiassa. Kloorattu vesi on vaaratonta, mutta herkille se voi aiheuttaa ärsytysoireita.

Kymen Vesi Oy pahoittelee tilanteesta asiakkailleen aiheutunutta haittaa.

Ehdotus Kyläkunta ry:n säännöiksi

SÄÄNNÖT – ehdotus 10.06.2014.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Kaunissaaren Kyläkunta ry ja sen kotipaikka on Pyhtää. Yhdistyksen toimialueena ovat Kaunissaaren kyläalueet.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Kaunissaaren Kyläkunta ry:n tarkoituksena on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja toimia sen edunvalvojana. Yhdistys myös elvyttää ja ylläpitää Kaunissaaren vuosisataista itäsuomalaista saaristokulttuuria. Yhdistys pyrkii edistämään kylän asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia, kylän vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa ja yhteistyötä. Yhdistys työskentelee myös Kaunissaaren luontoa ja elämää säilyttävän ja ylläpitävän matkailun ja liikenneyhteyksien aloilla, pyrkii lisäämään saarella vakinaisesti asuvien ja kesäasukkaiden kotiseututuntemusta sekä opastaa Kaunissaaressa kävijöiden tuntemusta saaristolaistapoihin ja paikallishenkeen sekä luonnon erityispiirteiden suojeluun.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys osallistuu kylän etujärjestönä kyliä koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon eri organisaatioissa tekemällä aloitteita ja esityksiä, antamalla lausuntoja viranomaisille ja muille järjestöille sekä osallistumalla kylien kehittämistoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Se tiedottaa toiminnastaan. Yhdistys järjestää retkiä, yhteisiä tapahtumapäiviä, liikunta- ja kulttuuritilaisuuksia ym. jäsenilleen.

Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus
– ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia
– omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta
– harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa sekä asianmukaisen luvan saatuaan toimeenpanna arpajaisia ja myyjäisiä sekä huutokauppoja ja rahankeräyksiä.
– toimii muilla samantapaisilla tavoilla kyläkunnan vuosisataisia tehtäväperinteitä noudattaen.

3. Jäsenet
Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen henkilö tai toimiva yritys tai yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja päämäärät ja toimii niiden hyväksi. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on 1) jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai 2) muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai 3) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai 4) ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Ennen päätöksen tekoa yhdistyksen vuosikokouksen on varattava asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa. Jäsenellä on oikeus saattaa kohtien 2-4 perusteella tapahtunut erottaminen yhdistyksen seuraavan vuosikokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla asiasta hallitukselle kahden (2) viikon kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon päätös voimaan heti määräajan päätyttyä.

Erottaminen voi olla määräaikainen tai lopullinen.

Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa kuluvalta toimintavuodelta eikä hänellä ole oikeutta saada mitään yhdistyksen kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 5 – 8 muuta varsinaista jäsentä sekä 2 varajäsentä, jotka toimivat varajäseninä valintajärjestyksessä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle (2) viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä heinä-elokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ilmoitustauluilmoituksilla ja jäsenille lähetetyillä sähköposteilla.

11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2.valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6.päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Kymen Veden tiedote vesitilanteesta

Tiedote
10.6.2014

Jakelu: Kaunissaaren ilmoitustaulut
Kaunissaaren verkostovettä kloorataan kohonneiden pesäkelukumäärien vuoksi

Kymen Vesi Oy:n Kaunissaaren kaivo- ja verkostovedestä keskiviikkona 4.6.2013 otetuissa näytteissä havaittiin normaalia korkeampi pesäkelukumäärä. Pesäkeluvun suuruuteen vaikuttaa muun muassa veden viipymä ja lämpötila. Kohonneesta pesäkelukumäärästä huolimatta vettä voi käyttää normaalisti.
Pesäkeluvulle ei ole talousvesiasetuksessa (461/2000) annettu erillistä raja-arvoa, vaan sen osalta on määritetty, että pesäkeluvun määrässä ei saisi olla epätavallisia muutoksia. Kunkin vesilaitoksen jakamalla vedellä onkin oma normaali pesäkeluvun tasonsa, jonka perusteella arvioidaan, milloin tilanne vedenkäsittelyssä aiheuttaa toimenpiteitä. Nyt havaittujen kohonneiden pesäkelukumäärien vuoksi Kaunissaaren kaivon vettä desinfioidaan klooraamalla, kunnes pesäkeluku palautuu normaalille tasolle. Tavanomaista suurempi klooripitoisuus voi irrottaa verkostosta sakkoja. Herkkäihoisille kloori voi aiheuttaa samantyyppisiä iho- ja silmäoireita kuin kloorattu uimavesi. Vedestä kloori poistuu keittämällä.
Veden klooraus aloitetaan tiistaina 10.6.2014. Vettä voi käyttää normaalisti myös kloorauksen aikana.
Kymen Vesi Oy pahoittelee klooraustoimenpiteistä asiakkailleen mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.
Asiasta tiedotetaan myös Kymen Vesi Oy:n internetsivuilla www.kymenvesi.fi.

Lisätietoja antaa:
Emmi-Maria Ukko
Tuotantopäällikkö
Kymen Vesi Oy
p. 040 751 9482
emmi-maria.ukko@kymenvesi.fi

AJONEUVOKULJETUSTEN PRIORISOINNISTA YHTEYSALUSLIIKENTEESSÄ

KAUNISSAAREN AJONEUVO-OSUUSKUNNAN OHJEET KULJETUSTEN PRIORISOINNISTA ITÄISEN SUOMENLAHDEN YHTEYSALUS LIIKENTEESSÄ

1. Ensisijainen prioriteetti on urakoitsijoiden omistamilla työkoneilla, jotka ovat menossa töihin saareen tai ovat tulossa pois saaresta.
2. Seuraavana ovat osakkaiden omistamat työkoneet ja ajoneuvot, joilla kuljetetaan saareen tavaraa/koneita, jotka liittyvät osakkaiden tekemään/tilaamaan työhön saaressa.
3. Kolmas prioriteetti on pääasiallisesti vapaa-aikaan liittyvillä kuljetusvälineillä, mutta joita voidaan käyttää myös työkäytössä kuten mönkijä, peräkärry lava-auto tms.
4. Neljäntenä prioriteettina ovat puhtaasti vapaa-aikaan liittyvät kuljetus välineet kuten henkilöauto, moottoripyörä, mopo tms.
5. Alhaisin prioriteetti on ei-osakkaiden kuljetusvälineillä, joiden käyttö saaressa liittyy pelkästään vapaa-aikaan.

Aluksen kapteeni tietysti määrittelee aluksen lastin, mutta varsinkin ei-osakkaiden ajoneuvojen kuljetukseen Kaunissaareen tulee suhtautua varauksellisesti. Peruste: Kaunissaaren kaikki tiet ovat osakkaiden rakennuttamia ja ylläpitämiä. Yleisiä teitä ei ole, vaan kaikki tiet kulkevat yksityisten maiden kautta, ollen polkumaisia yksityisteitä. Liikennöinti saaressa ilman lupaa on kielletty. Liikennöinti edellyttää myös ajoneuvo maksun maksamista Kaunissaaren kyläkunta ry:lle.

Kaunissaaressa 19.3.2014
Osakaskunta

 

 

Jäsentiedote 1/2014

  1. Jäsenrekisteri

Uusi yhdistyslaki vaatii jäsen rekisterien saattamista kuntoon ja mekin olemme tiedot päivittäneet siltä osin kuin tietoa on. Valitettavasti vaan monilta puuttuu tietoja.

Pakollisia tietoja ovat: nimi ja kotipaikka.

Yhdistyksen tiedotustarpeen takia pyydämme lisäksi: osoitteen (josta toki selviää kotipaikkakin), puhelin numeron ja sähköpostiosoitteen, jos henkilöllä sellainen on. Pyydänkin kaikkia tarkistamaan, onko tiedot tulleet annetuiksi. Varmistuksen asiaan saa minulta tai Villeltä kysymällä.

Laitan postihuoneeseen kaavakkeen, johon voi lisätä puuttuvat tiedot. Toinen vaihtoehto on lisätä tiedot Kyläkunnan kotisivuilla olevaan jäsentietokaavakkeeseen, jos on netti käytettävissä.

2. Yhdistyksen kotisivut.

Yhdistykselle ollaan tekemässä kotisivuja ja ne tullaan julkaisemaan huhtikuun aikana. Julkaisun jälkeen työryhmä haluaa palautetta, miten kotisivuja tulisi parantaa, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin jäsenistön tarpeita.

Kotisivuille tulee ilmoittautumislomake, johon saa kätevästi kirjattua puuttuvat jäsentiedot. Jokaisen tulee siis varmistaa, onko tullut annettua osoite, puhelin numero ja sp-osoite. Epäselvissä tapauksissa ottakaa yhteyttä:

Kari Kajander, puh.: 050-3227278 tai

Ville Laakso, puh.: 040-5144419

Kotisivuille tulee myös rakennustarvikepörssi, jossa voi myydä ja ostaa saaressa olevia rakennustarvikkeita. Sivulle pääsee kuittaamaan ilman tunnuksia, kun tarvikkeet ovat tulleet myydyiksi. Rakennustarvikepörssin vastuuhenkilö on Markku Korppas.

Laitan tämän jäsentiedotteen myös kotisivuille kohtaan ajankohtaista.

 3. Sääntömuutos.

Kyläkunta ry:n säännöt ollaan uusimassa. Varsinainen syy on tilintarkastajien muuttuminen toiminnantarkastajiksi. Kuitenkin kun katsoo nykyisiä mallisääntöjä, myös muilta osin tarvitaan modernisointia, jotta säännöt saadaan menemää läpi PRH:sta. Näistä laitan ehdotuksen näkyviin hyvissä ajoin ennen vuosikokousta. Asia tulee vuosikokouksen esityslistalle ja toivottavasti saadaan kokouksessa päätös aikaiseksi.

4. Kiinteistöjen osoitteet.

Kesän aikana on tarkoitus saada osoitteet sovittua kaikille kiinteistöille. Tätä työtä tehdään Pyhtään kunnan ohjauksessa ja saaressa sitä tulee johtamaan Markku Kuparinen. Siitä, miten pääsee tarkistamaan oman osoitteensa, tiedotetaan myöhemmin tarkemmin. Eräs ajatus on, että Markku olisi tavattavissa luontotuvassa määrättyinä aikoina keskusteluja varten.

5. Pääsiäinen.

Pääsiäisenä Kyläkunta hankkii saareen makkaraa grillausta varten ja jotain juotavaa. Jos paikalla on sopivia henkilöitä, voidaan järjestää myös onkikisat. Muuta talvitapaamista ei olla järjestämässä.

  1. Raskaskuljetukset.

Kesän raskaskuljetukset tullaan järjestämään valtion rahatilanteen takia niin, että kalanpoikasten istutukset tapahtuvat toukokuussa, mutta rakentajien tarvitsemat sorakuljetukset tapahtuvat vasta uuden yhteysaluksen tultua käyttöön eli elokuussa. Mahdolliset romukuljetukset tapahtuvat myös vasta elokuussa uuden aluksen toimesta, jos löytyy sopiva romun käsittelijä.

 

Kyläkunta ry, Johtokunta