TOIMINTAOHJE KAUNISSAAREN HAUTAUSMAALLA

Kaunissaaren hautausmaa on yksi suhteellisen harvoista suomalaisista yksityisistä hautausmaista. Sitä koskevat samat lait, asetukset ja määräykset kuin muitakin hautausmaita. Siellä on toimittava kuten seurakuntienkin hallinnoimilla hautausmailla. Hyvänä nyrkkisääntönä on, että Kaunissaaren hautausmaalla voi tehdä niitä toimenpiteitä, joita voisi tehdä seurakunnankin hautausmaalla keneltäkään lupaa kysymättä. Muissa asioissa on syytä kääntyä hautausmaan hoitokunnan puoleen.
Kaunissaaren osakaskunta on kokouksessaan 20.7.2008 hyväksynyt suunnitelman noudatettavaksi.
Vuonna 2017 nousi saarelaisten keskuudessa ajatus viimeisen leposijan tarjoamisesta pitkäaikaisille mökkiläisille Kaunissaareen. Sen hengessä valmisteltiin muistolehdon perustamista Kaunissaaren hautausmaalle. Muistolehto voitiin toteuttaa, kun Liisa ja Erkki Naski, Heli ja Antti Karttunen, Sirkka ja Antero Repo, Sirpa Laitvirta ja Merja ja Simo Kontula päättivät rahoittaa muistolehtoon tarvittavan muistokiven. Kaunissaaren osakaskunta hyväksyi kokouksessaan 27.5.2018 säännöt muistolehdon käytölle. Alkuperäistä hautausmaan käyttösuunnitelmaa on täydennetty muistolehdon käyttösäännöillä sen loppuun kohdaksi 16.
Suunnitelman täydennetty tekstiosa on alla. Kylän postissa ja hautausmaan huoltokopissa on hautausmaakansiot, joissa on enemmän tietoa, mm. Hautaustoimilaki, Terveystarkastajan hyväksyminen hautausmaalle ja hautakartta. Hautarekisteri ei ole julkinen asiakirja. Tietojen saamiseen oikeutetut voivat perehtyä siihen kääntymällä hoitokunnan puoleen.
Hoitokuntaan kuuluvat:
Pertti Jokinen, puheenjohtaja
puh 0456712088
Jouko Tyni, hautarekisterin pitäjä
puh 0407578062
Jouko Anttila, vahtimestari
puh 0449891820
Tuula Korppas-Salonen, jäsen

Kaunissaaren hautausmaan käyttösuunnitelma

1. Historia
Kaunissaarelaiset haudattiin 1900-luvun alkuun asti mantereelle Pyhtään seurakunnan hautausmaahan. Kelirikkoaikaan kuolleiden säilyttäminen saaressa oli ongelmallista ja kuljetus mantereelle saattoi olla mahdotonta viikkoja. Osin tästä syystä kaunissaarelaisten keskuudessa heräsi ajatus oman hautausmaan hankkimisesta saarelta.
Keväällä 1910 löytyi hautausmaaksi sopiva alue kylän pohjoispuolelta noin 0, 5 km:n päässä kylästä loivasti itään viettävältä hiekkaiselta rinteeltä. Kyläkunta osti alueen 11.7.1910 Anton Korpakselta, Henrik Korpakselta, Anna Korpakselta ja Aleksandra Korpakselta 100 markan kauppahinnalla. Keisarillinen Suomen senaatti oikeutti 7.10.1910 antamallaan päätöksellä ”Merikapteeni Anton Korpaksen ynnä muiden Pyhtään seurakuntalaisten perustaman uuden hautausmaan sanotun seurakunnan Kaunissaaren ulkosaarella sijaitsevalle…. varamaanmittari J.G. Björksténin mittaamalle ja kartoittamalle maa-alueelle, jonka asianomainen piirilääkäri on katsonut hautausmaaksi sopivaksi, kuitenkin ehdoilla:
että hakijat hankkivat laillisen saannon mainitulle palstatilalleen,
että tämä alue Kirkkolain 298 §:n mukaan tarkoitukseensa vihitään,
että uuden hautausmaan käyttämisessä tarkoin noudatetaan joulukuun 29 päivänä 1879, terveyden hoidosta annetun armollisen asetuksen säännöksiä tässä suhteessa ja että hautausmaa pidetään aidattuna.”
Hakijat saivat lunastaa päätöksen (N:o 7/295 K.D. 20/374) ja se lähetettiin tiedoksi Pyhtään seurakunnan kirkkoherran virastolle 16.10.1910 päivätyllä kirjeellä Viipurin lääninkansliasta.
Kyläkunta sai lainhuudon hautausmaa-nimiselle palstatilalle, Rno 3:7, Kymin ja Pyhtään talvikäräjissä 4.3.1913. Hautausmaa aidattiin ja on pidetty aidattuna. Ainoa toistaiseksi epäselväksi jäänyt vaatimus on hautausmaan vihkiminen tarkoitukseensa. Siitä ei ole löytynyt virallista asiakirjaa. On ilmiselvää, että näin on täytynyt tapahtua. Muutoin ei olisi selitettävissä, että Pyhtään hautausmaasta on Kaunissaaren hautausmaahan siirretty 27.7.1909 hukkuneen Lydia Kantolan ruumis uuden hautausmaan ensimmäisen rivin hautaan numero 1. Pyhtään seurakunta ei olisi voinut antaa kaivaa ylös sen hautausmaahan haudattua ruumista, ellei sen uutena lepopaikkana olisi ollut siunattu maa.
Kaunissaaren hautausmaahan on sen perustamisesta lähtien haudattu yhteensä 162 vainajaa. Alueella on kaikkiaan 90 hautaa ja kaksi muistomerkkiä vainajille, joiden tuhka on siroteltu mereen. Hautarekisteriä ei ole ylläpidetty. Jokainen suku on tiennyt vainajansa.
Uuden hautaustoimilain vaatimat hautakartta ja hautarekisteri ovat osa tätä suunnitelmaa. Tulevaisuudessa ne tullaan pitämään ajan ja vaatimusten tasalla. Kaikkia tietoja ei ole enää mahdollista saada – kuten hautauspäivämäärää ja hautaussyvyyttä – mutta niitäkin pyritään täydentämään sukujen arkistojen avulla.

2. Sijainti ja pinta-ala
Hautausmaa sijaitsee Pyhtään kunnan Kaunissaaren kylän pohjoispuolella lähellä saaren itärantaa 1,3 km etäisyydellä kylän satamasta, saaren pohjoispäähän vievästä tiestä hautausmaalle erkanevan tien varrella. Tie jatkuu hautausmaasta eteenpäin joillekin kesämökeille ja muuttuu saaren itärantaa myötäileväksi poluksi. Hautausmaan kohdalla on yksi kylän hiekkarannoista. Etäisyys mereen on hautausmaan itäreunasta 100 metriä.
Hautausmaan pinta-ala on noin 1760 m².

3. Alueen omistus
Alueen (RekN:o 3:7) omistaa Kaunissaaren osakaskunta. Osakaskunta on alkuperäisen lainhuudon saaneen Kaunissaaren kyläkunnan seuraaja. Kyläkunnan 4.3.1913 saama lainhuuto on selvennetty Loviisan käräjäoikeuden päätöksellä 24.01.2008 Kaunissaaren osakaskunnalle. Alueella ei ole mitään kiinnityksiä tai rasitteita.

4. Hautausmaan maaperä ja maarakenteet
Koko Kaunissaari on hiekkainen saari, jossa hiekkakerroksen päällä on paikoin muutaman senttimetrin vahvuinen humuskerros, paikoin humuskerroksen vahvuus on joitakin kymmeniä senttimetrejä. Hiekkakerroksen alla on hiekkapitoista savea useiden kymmenien metrien vahvuudella. Hiekkakerroksen paksuus vaihtelee noin puolesta metristä yli 10 metriin. Peruskalliota ei ole näkyvissä missään.
Hautausmaan kohdalla maa on hiekkakangasta, jossa hiekkakerroksen paksuus on ainakin 5 metriä, todennäköisesti enemmän. Humuskerroksen paksuus on olematon. Saaren korkein kohta (20 metriä meren pinnasta) on hautausmaasta noin 1000 metriä luoteeseen. Sieltä maa viettää loivasti kohti merta kaikkiin suuntiin. Hautausmaa on 8-6 metriä merenpinnan yläpuolella.

5. Pohjavesi
Pohjaveden syvyydestä hautausmaan kohdalla ei ole tietoa. Muualla saaressa pohjavettä tavataan yleensä savikerroksesta. Savikerros viettää hautausmaan kohdalla kohti merta. Pohjaveden saastumisesta hautausmaan takia ei ole pelkoa.

6. Pintakuivatus ja salaojitus
Hautausmaalla ei ole pintakuivatukseen liittyvää ojitusta eikä salaojia. Sadevesi imeytyy hiekkakerrokseen ja/tai valuu mereen.

7. Hautakorttelit
Hautausmaalla ei ole sen perustamisen aikoihin ollut mitään suvuille omistettuja kortteleita, vaan kukin on saanut haudata vainajansa sopivaksi katsomaansa paikkaan. Varsin pian kuitenkin suunniteltiin haudoille ”asemakaava”, jossa on 30 kpl 635 cm x 750 cm ruutua. Ruuduista 24 osoitettiin silloisille saaren taloille. Yksi vajaan puolen ruudun kokoinen alue varattiin mahdollisten ulkopuolisten hautapaikoiksi. Ruutuihin sijoitetut haudat ovat varsin suorissa pohjois-eteläsuuntaisissa riveissä. Rivejä on 11. Yksi hauta on lisäksi keskikäytävän päässä. Sijoitus johtunee siitä, että 30 ruudun kaavassa hautausmaan pohjoissivulle oli ruudut sijoitettu poikittain muihin nähden. Poikittaista sijoittelua ei ole noudatettu. Muilta osin asemakaavaa on noudatettu varsin hyvin. Poikkeamat näistä 11 rivistä ovat vähäisiä.

8. Hautaustavat ja syvyydet
Kaikki hautaukset ovat olleet 1970-luvulle asti arkkuhautauksia. Arkkuhautauksissa on noudatettu 2 metrin syvyyttä. Uusissa arkkuhautauksissa ensimmäisen hautauksen syvyys on 270 cm. Arkkuhautauksia saattaa olla vielä tulossa, mutta osakaskunta suosittaa uurnahautauksia.

9. Kasteluveden saanti
Hautausmaan portin ulkopuolella pidetään kesäaikana noin 1 m² vetoista pyörillä olevaa vesisäiliötä, jonka täyttämisestä kylän vesijohdosta huolehtii hautausmaan hoitokunta. Kasteluvesisäiliön sijoittamiseen on maanomistajan lupa.

10. Istutukset ja puusto
Hautausmaalle on jätetty 16 honkaa, joiden ikä lienee noin 150 vuotta. Muuta yhteisesti ylläpidettävää kasvillisuutta ja istutuksia ei hautausmaalla ole. Kunkin haudatun omaiset huolehtivat hautojensa hoidosta ja niille sijoitetuista kukista ja istutuksista. Määräyksiä tai ohjeita kukkien tai istutusten laadusta ei anneta.

11. Sähköistys ja valaistus
Hautausmaalla ei ole sähköistystä. Voimayhtiön sähköjohto kulkee n 100 metrin etäisyydellä hautausmaasta. Sähköistys ja valaistus ovat järjestettävissä. Niihin ei ole nähtävissä olevassa tulevaisuudessa tarvetta.

12. Jätehuolto
Hautausmaan portin länsipuolella on kalustovaja ja jäte- ja kompostiastiat erilaisille jätteille. Näiden sijoittamiselle on maanomistajan lupa. Hitaasti maatuville jätteille, kuten havunneulasille ja hautahavuille on hautausmaan portin itäpuolella siististi maisemoitu maanomistajan lupaan perustuva läjitysalue, jolle on tällaista jätettä sijoitettu koko hautausmaan olemassaolon ajan.
Jäteastioihin sijoitettavasta jätteestä on kalustovajassa lajitteluohjeet. Hautausmaan vahtimestari huolehtii jäteastioiden sisällön toimittamisesta niille kuuluvaan käsittelyyn astioiden täyttyessä.

13. Hautausmaan aitaus
Hautausmaa on aidattu tontin rajoja pitkin valkoiseksi maalatulla puuaidalla. Osakaskunta huolehtii aidan kunnossapidosta.

14. Rakennukset
Hautausmaan portin länsipuolella on työkaluvaja, jossa säilytetään hautojen hoitoon tarvittavia välineitä sekä hautojien avaamiseen ja peittämiseen tarvittavat työvälineet. Työkaluvajan koko on 2m x 2m.

15. Hautausmaan käyttö

15.1. Käytöstä vastaava organisaatio
Hautausmaan käytöstä vastaa hautausmaan hoitokunta, jonka osakaskunta valitsee vuodeksi kerrallaan yleisessä kokouksessaan. Hoitokuntaan kuuluu:
hoitokunnan puheenjohtaja
3 jäsentä, joista yksi vastaa hautarekisteristä ja yksi toimii hautausmaan vahtimestarina
Ensimmäisen hautausmaan hoitokunnan valitsee Kaunissaaren osakaskunnan hoitokunta.

15.2. Perinnearvojen vaaliminen
Nykyisestä jonkin verran kasvavallakin tarpeella vapaat hautapaikat riittävät ainakin sadaksi vuodeksi. Sen johdosta ei ole nähtävissä tarvetta ottaa vanhoja hautoja uudelleen käyttöön. Sukujen toivotaan ylläpitävän nykyiset hautamuistomerkit alkuperäisessä asussaan ja hyvässä kunnossa.
Hautamuistomerkkien tulee olla hautausmaan yleiskuvaan sopivia eivätkä ne saa loukata vainajan muistoa ja hautausmaan arvokkuutta. Muistomerkin hyväksyy hautausmaan hoitokunta. Hautamuistomerkkien poistaminen hautausmaalta on kielletty ilman painavaa syytä ja osakaskunnan lupaa.
Hautausmaan yleinen ilmiasu pyritään pitämään perinteiden mukaisena. Puut säilytetään niin pitkään kuin ne pysyvät pystyssä – mahdollisesti kelottuneinakin. Hautausmaan aita säilytetään alkuperäisen tyyppisenä ja värisenä.
Arkkuhaudat on kaivettava käsin. Kaivinkoneita ei hautausmaa -alueelle saa tuoda.

15.3. Käyttöperiaatteet
Kaunissaaren hautausmaahan haudattavien hautaoikeuden omaavien vainajien omaisilta ei peritä hautaukseen liittyviä maksuja.
Hautaoikeus on Kaunissaaren alkuperäiset tilat Rnro:1, 2 ja 3 omistaneiden sukujen jälkeläisillä suoraan alenevassa polvessa ja heidän puolisoillaan edellyttäen, että heillä on ollut kiinteä yhteys Kaunissaareen. Osakaskunta voi painavista syistä luovuttaa hautaoikeuden myös muille merkittävästi Kaunissaaren hyväksi toimineille henkilöille.
Vainajan omaiset valitsevat hautakartasta paikan, johon haluavat vainajansa haudata ja esittävät valintansa hoitokunnalle. Hoitokunta osoittaa hautapaikan ottaen huomioon hautaustavan ja kyseisen suvun muiden hautojen sijainnin. Alkuperäistä ruutujakoa noudatetaan ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan. Omaiset vastaavat siitä, että hautaamisen edellytykset täyttyvät.
Hoitokunta ei osallistu arkku- ja uurnahaudan avaamiseen ja peittämiseen. Niistä vastaavat omaiset.
Arkkuhautauksessa haudan ensimmäinen vainaja haudataan aina 2,7 metrin syvyyteen.
Uurnahautauksissa hautapaikan ensimmäinen vainaja haudataan aina 1,0 metrin syvyyteen.
Arkkuhautojen koko on1150 mm x 2200 mm ja jokaisessa haudassa on kolme hautasijaa.
Mikäli tarvetta myöhemmin ilmenee, voidaan hautausmaan koilliskulmaan vielä sijoittaa uurnahautakortteli, jossa uurnahaudan koko on 600 mm x 600 mm. Toistaiseksi uurnat sijoitetaan riveihin 1 – 11. Tällöin voidaan arkkuhautaukseen varatun hautapaikan kokoa supistaa leveyssuunnassa nähtävissä olevan tarpeen mukaan.

15.4.Yhteydet viranomaisiin
Hoitokunnan puheenjohtaja vastaa yhteyksistä viranomaisiin kuten lääninhallitukseen ja Pyhtään seurakuntaan. Hoitokunta huolehtii siitä, että valtionapua ja mahdollista seurakunnalta pyydettävää avustusta anotaan ajallaan ja oikein perustein.

15.5. Hautausmaan ylläpidon rahoitus
Hautausmaan ylläpidon kustannuksista vastaa Kaunissaaren osakaskunta. Myös Pyhtään seurakunta on tukenut hautausmaan ylläpitoa.

15.6. Vastuu sammuneiden sukujen haudoista
Hoitokunta selvittää löytyykö pitkään hoitamatta olleille haudoille vastuullista hoitajaa. Ellei tällaista löydy, hoitokunta esittää osakaskunnalle joko haudan ottamista uudelleen käyttöön, tai mikäli kysymyksessä on perinteiden vaalimisen kannalta tärkeänä pidettävä hauta, sen hoitamista osakaskunnan varoin.

15.7. Hautarekisterin laatiminen ja ylläpito
Hautarekisteri laaditaan 31.12.2008 mennessä Excel -taulukon muotoon, jolloin siitä on saatavissa eri tarkoituksiin sopivia tulosteita. Tämän suunnitelman hyväksymisestä lähtien rekisteriin sisällytetään kaikki voimassa olevan hautaustoimilain edellyttämä tieto. Vanhojen hautojen tietoja täydennetään rekisteriin sikäli kuin niitä löytyy. Rekisterin hoitaja esittelee täydennykset hoitokunnalle niiden hyväksymistä varten. Tehdystä täydennyksistä laaditaan allekirjoitettu pöytäkirja, jota säilytetään rekisterin yhteydessä.
Hoitokunta vastaa rekisterin ylläpidosta ja sen varmuuskopioinnista ainakin kahteen varmaan tallennuspaikkaan. Lisäksi rekisteristä ylläpidetään paperitulostetta.

15.8. Hautakartan laatiminen ja ylläpito
Hautakartta laaditaan 31.12.2008 mennessä. Karttaan merkitään käytössä olevien paikkojen lisäksi myös vapaana olevat paikat. Hautausmaan itäreunassa olevalle rivin 11 ja aidan väliselle alueelle ei toistaiseksi suunnitella hautoja.

16. Muistolehdon käyttö
Muistolehto sijaitsee hautausmaan kaakkoisnurkassa. Sen koko on 240×240 cm. Muistolehdon länsireunaan sijoitetaan muistokivi, johon voidaan kiinnittää 36 kpl 30×100 mm:n kokoisia pronssisia nimikilpiä, joihin kaiverretaan vainajan nimi ja syntymä- ja kuolinaika omaisten antamien tietojen mukaisesti. Nimikilpien materiaalin, koon ja käytettävän tekstin pitämiseksi identtisinä hautausmaan hoitokunta hankkii kilvet ja vastaa niiden kaivertamisesta ja kiinnittämisestä muistokiveen.
Tuhkan sirottelu muistolehtoon on kielletty. Muistolehtoon ei haudata uurnia, vaan tuhka peitetään noin 50 cm syvyiseen hautaan. Vain hoitokunnalla on oikeus haudata tuhkia muistolehtoon. Omaiset luovuttavat tuhkan hoitokunnalle, joka vastaa tuhkan hautaamisesta mahdollisimman pian. Hoitokunta kiinnittää vainajan omaisten antamien tietojen mukaan kaiverretun nimilaatan muistokiveen samoin mahdollisimman pian.
Muistolehtoon voidaan haudata sellaisen vainajan tuhka, jolla on ollut mökki tai käyttöoikeus mökkiin Kaunissaaressa ainakin 20 vuoden ajan tai jolla on muuten ollut kiinteä yhteys saareen edellä mainitun ajan. Hoitokunta voi perustelluista syistä poiketa määräajasta samoin kuin painavista syistä myöntää muistolehtoon hautaamisoikeuden vainajalle, joka on merkittävästi toiminut Kaunissaaren hyväksi.
Muistolehtoon haudatuista vainajista merkitään hautarekisteriin hautapaikaksi muistolehto. Hoitokunta pitää omaan käyttöönsä tarkoitettua karttaa muistolehtoon kätkettyjen tuhkin paikoista, jotta voidaan välttää saman paikan käyttäminen jonkun myöhemmän vainajan leposijana. Vainajan omaisten toivomuksesta voidaan samaan paikkaan haudata muitakin. Tällöin jätetään tuhkien väliin vähintään 100 mm hiekkakerros. Vainajan omaisen saavat olla mukana tuhkan hautaan laskemisessa, mutta kynttilöiden ja kukkien sijoittaminen on sallittua vain hautakiven edessä olevalle kivitasanteelle. Lyhtyjä ei saa tuoda muistolehtoon.
Muistolehtoon hautaamisesta veloitetaan 400€/vainaja. Maksu suoritetaan Kaunissaaren osakaskunnan tilille. Muistokiven kustantaneiden hautaamisesta ei peritä maksua. Maksulla katetaan nimikilven hankkiminen ja kiinnittäminen, hautauskulut, osuus muistokiven kustannuksiin ja osallistutaan hautausmaan hoitokustannuksiin. Veloituksella ei pyritä saamaan osakaskunnalle tuloa, vaan kattamaan muistolehdon ylläpitämisestä aiheutuvat kulut. Maksua tarkistetaan aikaisintaan vuonna 2028.

17. Ristiriitojen ratkaiseminen
Mahdolliset ristiriidat hautapaikkojen jaossa, hautausmaan hoidossa, kustannusten jaossa ja muissa vastaavissa tapauksissa pyritään ensin sovittamaan hoitokunnan avulla. Jos tässä ei onnistuta, asia pyritään sovittelemaan osakaskunnan avulla.

18. Suunnitelman käyttöönotto
Kaunissaaren osakaskunnan hoitokunta on hyväksynyt suunnitelman luvut 1-15 ja 17 kokouksessaan 20.07.2008 ja päivitetyn suunnitelman, mukaan lukien luvun 16 kokouksessaan 27.5.2018 käyttöön otettavaksi ja noudatettavaksi.

Suunnitelman laatija
Pertti Jokinen